Sisäinen turva ja kuinka sitä voi vahvistaa?

Kun ihminen kokee syvää sisäistä turvan tilaa, hänessä on luottamusta ja rohkeutta kohdata vaikeita asioita sekä antautua myös hyville asioille.

Ihmisen yksi tärkeimmistä ja syvimmistä tarpeista on olla turvassa. Kun ihminen kokee syvää sisäistä turvan tilaa, hänessä on luottamusta ja rohkeutta kohdata myös vaikeita asioita sekä antautua elämän tarjoamalle hyvälle. Tuolloin ihmisen kehossa ja mielessä on rauha. Turvattomuus on uhka elämän jatkumiselle, vaikka kyseessä ei olisi suoranaisesti henkeä uhkaava tilanne. Turvattomuutta luo erilaiset pelkojen, uhkien ja huolien kokemukset ja tunteet. Kerron kuinka turvattomuus voi ilmetä, miten jokaisella on mahdollisuus vahvistaa omaa sisäistä turvaa ja miksi se on tärkeää.

Mistä turvattomuus syntyy?

Turvan syvimmät kokemukset rakennetaan lapsuudessa. Kun lapsella on turvalliset vanhemmat ja koti, se rakentaa vahvaa perusturvaa. Kun perusturva on hyvä, lapsen hermostossa on turvan tunne. Tämä on siis vahvasti kehollinen, hermostollinen kokemus. Mikäli lapsi kokee paljon stressiä lapsuudessa eikä kotiympäristö tue stressistä palautumisessa tai pahimmillaan itse koti on ympäristönä turvaton henkisesti tai fyysisesti, ei lapsen perusturva pääse rakentumaan kunnolla. Tällöin lapsella on hermostollista jännitystä, joka jää kehomuistiin. On eroa kuinka lapset kokevat erilaiset tilanteet. Samanlaisessa perhe ympäristössä kasvavat lapset voivat olla herkkyydeltään erilaisia ja silloin heille voi kehittyä samanlaisista tilanteista erilaiset turvan tai turvattomuuden kokemukset.

Myös hyvin turvallisessa ympäristössä kasvaneilla lapsilla voi olla syviäkin turvattomuuden kokemuksia. Erilaiset haastavat kokemukset myös vahvistavat lasta. Kun lapsi saa ikään nähden sopivia kokemuksia selvitä vastoinkäymisistä, vahvistuu hänen kokemus siitä, että vaikeistakin tilanteista selvitään. Mikäli näitä sopivassa määrin kasvattavia kokemuksia ei ole, voi lapsen kyky selvitä stressaavista tilanteista muodostua heikoksi. Tällöin lapsi kokee herkemmin turvattomuutta pienemmistäkin asioista ja tämä voi lisätä turvattomuuden kokemusta.

Lapsi aistii erittäin vahvasti toisten energioita. Tämän vuoksi lapsi voi leimautua hyvin vahvasti etenkin häntä hoivaavan vanhemman energiaan. Vaikka lapsen ympäristö olisi monin tavoin turvallinen, voi lapsi energiatasolla imeä itseensä vanhemman turvattomuuden energiaa. Lapsi heijastelee voimakkaasti vanhemman hermostollista tilaa ja siksi ikään kuin leimautua vanhemman energiaan. Tuolloin lapsen omaankin hermostoon alkaa virittymään aikuisen turvattomuuden tunne. Tieteellisellä puolella tässä samassa yhteydessä puhutaan peilisoluista.

Keho kantaa usein suvun traumoja mukanaan. Isovanhempien kokemukset siirtyvät seuraaville sukupolville käyttäytymismallien lisäksi solutasolla ja energeettisesti. Kun suvun historiassa on traumoja, näiden kokemusten energia siirtyy suvussa eteenpäin, kunnes tuo energia pääsee purkautumaan. Suomen sota ajoista ei ole kovin kauan ja tämä näkyy edelleen tiedostamatta monen kehossa, energiassa ja turvan kokemuksessa.

Lapsuuden lisäksi turvaan tai turvattomuuteen liittyviä kokemuksia syntyy toki läpi elämän. Perusturvaan liittyvät yleensä erilaiset työhön, toimeentuloon, rahaan, kotiin ja perheeseen liittyvät elämän stressit ja huolet sekä toki myös traumaattiset tapahtumat. Lapsuudessa muodostunut perusturva ja uskomukset vaikuttavat paljon siihen, kuinka voimakkaasti näihin stresseihin reagoi.

Kuinka turvattomuus ilmenee?

Turvan tunne on sisäinen kokemus, joka pohjautuu aikaisempiin kokemuksiin ja uskomuksiin. Esimerkiksi pimeässä metsässä liikkuminen pelottaa toista ja on toiselle täysin luonnollista ja tuntuu turvalliselta. Esiintyminen jännittää toista vain hieman ja toinen lähes lamaantuu pelosta samassa tilanteessa. Hämähäkki pelottaa yhtä ja ihastuttaa toista. Kyseessä on siis sisäinen kokemus turvasta erilaisissa tilanteissa.

Turvattomuus voi näyttäytyä monin tavoin, mutta se on aina hermostollinen tila. Kun jokin tilanne aiheuttaa uhkan, virittyy keho taistele, pakene tai lamaannu reaktioon. Keho ja hermosto virittäytyy stressireaktion myötä selviämään hengissä uhkaavasta tilanteesta. Kehoon ja hermostoon virittäytyy valtava energialataus takaamaan selviytymisen. Voit lukea aiemmasta artikkelistani tarkemmin tästä stressireaktiosta ja kuinka myös arkinen stressi aiheuttaa pitkittyessään tätä samaa tilaa hermostoon vaikuttaen myös fyysiseen terveyteen. Mikäli tuota energialatausta ei pääse purkamaan, nämä kokemukset tallentuvat energeettisenä muistijälkenä kehomuistiin.

Kun kehomuistiin kasautuu näitä stressireaktioita, vahvistuu hermoston kokonaiskuormitus. Toisinaan kyse on suurista traumoista ja toisinaan pitkittyneestä stressistä. Kun sitten kokee arkipäivän stressiä, aktivoituu herkästi myös tiedostamattamme nuo vanhat hermostolliset stressit. Tämä aiheuttaa suurta kuormitusta hermostolle, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kehon ja mielen toimintaan. Alla oleva piirros kuvaa ihmisen mieltä. 90% ihmisen kokemuksista on tiedostamattomassa mielessä eli kehomuistissa.

Kehomuistiin tallentuu elämän erilaiset kokemukset ja stressit

Hermostollinen stressi ja turvattomuus voi näkyä lukuisin eri tavoin. Fyysisesti tämä voi näyttäytyä esimerkiksi vatsaoireina, ruokahalussa, unihäiriöinä, rytmihäiriöinä, verenkierron ongelmina, tuki- ja liikuntaelinoireina, kehollisena jännitystilana, virtsatieoireina, pakko-oireina tai hengitystieoireina. Turvattomuuteen liittyvät tunteet ja energia tallentuu kehoon erityisesti lantion, alavatsan ja alaselän seudulle ja voi näkyä erityisesti tuolla alueella hyvin erilaisina fyysisinä oireina.

Mielen tasolla tiedostamaton turvattomuus voi näyttäytyä esimerkiksi turvallisuus hakuisuutena, kontrollin tarpeena, keskittymisvaikeutena, levottomuutena tai sosiaalisten tilanteiden haasteina. Myös erilaiset tunnetilat vahvistuvat herkemmin. Esimerkiksi riittämättömyyden tunne, häpeä, hylätyksi tulemisen pelko, tunne tuen puutteesta, ahdistus ja erilaiset pelot voivat olla voimakkaampia ja tiedostamatta ohjata arkipäiväisiä valintoja.

Sisäistä turvaa voi vahvistaa

Jatkuvasta huoli ajattelusta, peloista, kontrollista, fyysisistä oireista ja muista turvattomuuden oireista voi vapautua, kun kehomuistista pääsee vapautumaan juurisyihin liittyvä tunnelataus - eli energia. Kun vanhaa turvattomuuden kokemuksien energialatausta saa purettua, ei erilaiset stressit aktivoi kehomuistista jännitystilaa uudelleen hermostoon. Haitalliset toiminta- ja käyttäytymismallit on helpompi muuttaa, kun hermostossa ei ole hätätila päällä. Kehossa ja hermostossa on enemmän turvaa, jolloin elämän aallokossa on hieman tasaisempaa purjehtia.

Itsehoitona kaikki hermostoa rauhoittava ja kehollista stressiä vapauttava toiminta tuo kehoon ja hermostoon turvaa. Vagushermon aktivointi on helppo keino välittää keholle viestiä turvan tunteesta. Voit lukea aiheesta enemmän ja löydät myös linkin vagushermon aktivointi oppaaseen artikkelistani. Myös maadoittuminen vahvistaa kehollista turvan tunnetta, myös tästä voit lukea enemmän maadoittumista käsittelevästä artikkelistani.

Sanallinen viestintä keholle on myös tehokasta. Kun tunnistat voimakasta tai häiritsevää stressiä / pelkoa,, hengitä pari kertaa syvään ja sano ääneen tai mielessäsi: ”olen täysin turvassa”. Erilaisilla affirmaatioilla on todella vahva vaikutus kehoon ja mieleen.

Kaikki itsehoitokeinot hermoston rauhoittamiseksi ja kehollisen turvan tunteen vahvistamiseksi ovat tärkeitä ja hyviä. Ne ovat usein kuitenkin lyhytaikainen apu oireeseen, jonka juuret ovat yleensä syvemmällä. Syvemmän tason muutosta tukee oma sisäinen työskentely, jolloin oman tietoisuuden avulla mennään näiden juurisyiden ja turvattomuuden kokemusten ja tunteiden äärelle, jotta kokemuksien energia pääsee pintaan ja vapautumaan kehosta. Usein tähän tarvitaan apua ja ohjausta etenkin alkuun, mutta oman sisäisen turvan vahvistuessa työskentelyä voi jatkaa paljon myös itsenäisesti.

Energiahoito on erittäin hyvä tuki tässä prosessissa. Hoidossa kehosta vapautetaan vanhoja muistijälkiä, lapsuudessa tai muissa elämän kokemuksissa kerääntynyttä energialatausta. Toisinaan ne ovat tiedostettuja asioita ja toisinaan tiedostamaton stressi purkautuu kehon kautta. Hoidossa ei kuitenkaan tarvitse aina tietää mitä kokemusta hoidetaan, keho vapauttaa juuri sen mistä on oikea aika päästää irti. Hermostollinen turvattomuuden tunne kevenee, kun tämä energia kehosta ja hermostosta vapautuu. Näin pääsee syntymään vahvempi kokemus turvasta.

Kun alkaa tiedostamaan ja työstämään näitä teemoja, turvan tunteen vahvistuminen alkaa vaikuttamaan moneen asiaan elämässä. On enemmän rohkeutta ja uskallusta mennä kohti unelmia sekä antautua myös ihmissuhteissa syvemmälle yhteydelle. Hermoston rauhoittuessa arkinen stressi kevenee ja asioihin on helpompi suhtautua rauhallisemmin.

Rakkaudella Reetta